Vanhankylänniemi -luontolöytöjä

Vanhankylänniemessä valokuvausmatkalle tarttui jos jonkinmoista kuvauskohdetta. Itseäni viehätti hieman sumuinen sää ja rauha, joka huokui luonnosta ja joka paikasta ympäriltämme. Se muistuttaa minua siitä taivaallisesta rauhasta, joka on luvattu jokaiselle täällä maanpäällä elävälle ihmiselle kun vain tartumme Jeesusta kädestä kiinni ja annamme hänen taluttaa meidät taivaan kotiin tämän elämän halki.

Totta, helpommin sanottu kuin tehty!

 

Valokuvasimme myös toisiamme tällä retkellä. Ihminen kuvassa tuo jotenkin uudenlaisen merkityksen kuvaan. Ihminen kuvassa on tarinan alku ja katsoja voi itse mielikuvituksellaan rikastuttaa kuvan merkitystä haluamaansa suuntaan. Liian harvoin nykyään kerrotaan tarinoita toisillemme. Sääli, ne voisivat olla paljon huikeampia kuin yksikään loppuun asti mietitty tuotantokausi Salatuista elämistä. 

 Pieni on kaunista.

Honkalinna eläimet

 Honkalinna oli täynnä luonnonihmeitä. Näiden kuvien lisäksi siellä pesivät myös tiirat ja sorsat, suuret metsäetanat liikkuivat ympäri saarta ja sammakot tulivat joka yö poluille loikkimaan kasvillisuuden seasta. Voisi sanoa, että saari oli pienimuotoinen paratiisi siinä suhteessa, että siellä tällainen kaupunki-ihminen näki viikon aikana enemmän eläimiä ja eliölajeja kuin vuodessa kaupunki miljöössä. Ehkä eksoottisin luontokappale oli pieni lepakonpoikanen, joka oli eksynyt pesueesta paikallisen saunan sisätiloihin, josta se sitten laitettiin ulos odottelemaan emoaan.

Honkalinna auringonlaskut

Olin hiljattain viikon saaristossa työtehtävissä ja sain mahdollisuuden todistaa toinen toistaan kauniimpia auringonlaskuja. Tässä joitakin niistä.