Jää narskuu jalkojeni alla,
se on muodostunut viime yönä,
ensimmäisen pakkasen seurauksena.
Säilytän tasapainoni ja hypin jään
päällä.
Sen tilalla vielä eilen oli pieni
lammikko.
Jää
hajoaa painoni alla tuhansiksi pieniksi
palasiksi - Itken.
En halua olla kuin jää, heikko.
Silti joskus tuntuu siltä, että olen.
Sain vangittua Tuusulanjärven
ensimmäisen pakkasyön jälkeen lokakuussa. Jään pinta oli täynnä erilaisia
kuvioita, joita siihen kiteytynyt vedenpinta oli muodostanut. Kauniit kuviot ja raikas pakkasilma saivat
minut juhlatuulelle, jonka kruunasi kirkas auringonpaiste horisontissa.
Tämä arvoituksellinen neste, eli
jää, on veden kiinteä olomuoto. Se esiintyy luonnossa kuusikulmaisina kiteinä,
lumihiutaleina. Valtaosa maailman jäästä on jäätiköissä. Ne muodostuvat kun
lumikasan päälle sataa lisää lunta ja uuden lumen paino puristaa alemmat
lumikerrokset tiiviimmin yhteen, jääksi. Jäätä voi nimittää monilla eri
nimillä: riite tarkoittaa ohutta jäätä, jääkerrosta, roukko tarkoittaa
jääröykkiötä rannalla ja komojää onttoa jääpeitettä, jonka alta vesi on
laskenut. Tämän lisäksi on vielä monia muita nimityksiä jään eri
ilmentymismuodoille, joita voimme nähdä luonnossa.
Toivotaan, että seuraavat jäät
kestävät hieman pidempään kuin hieman yli viikon!
Lähteet:
Artikkeli Liikkuminen maalla ja
merellä, Raimo Lehtimaa; http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti