Kävin huhtikuun alussa
Vanhankylänniemessä ja sinne oli ehtinyt muodostua kauniita asetelmia jäästä.
Erityisesti eräs railo kiinnitti huomioni ja viivyinkin sitä kuvaamassa ainakin
puolituntia. Tämän lisäksi kuvasin itse jäätä. Olen aikaisemminkin kuvannut
kuvioita, joita jään pintaan syntyy kun vesi jäätyy tyynellä pakkassäällä. Ne
ovat aina erilaisia, kuten lumihiutaleet, ja niissä on jotain uskomattoman
kaunista. Kevät jäät voivat olla arvaamattomia; yksi jos toinenkin uskalikko on
huomannut arvioineensa väärin niiden kestävyyden ja joutunut vedenvaraan, jopa
kuollut niihin. Eräs vanha sanonta on olemassa: ”kun sä kuulet kurjen äänen,
älä mene lammen jäälle. ” Se sanonta pitää vieläkin paikkansa. Nyt ei enää tarvitse huolehtia jäistä, ainakaan täällä etelässä, mutta uimaan en silti tarkene vielä mennä. Lämpöisempiä kesävesiä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti